Aleksis Kiven patsas

Aleksis Kiven päivänä

180626 Ilja - vapaana syntynyt

Ilja-videosarjan 10. osa keskittyy Iljan vapauttamispäivän 26.6. tapahtumiin käräjäoikeuden pihalla ja Aleksis Kiven patsaalla Helsingin keskustassa. Aikaisemmat osat:

Jari Leino - tästä on kysymys


ASTA, ?? ?


180626 Iljan oikeudenkäynti 1/180626


180620 Hyvät, pahat ja rumat

Tekstimuodossa:


180508 Tänään vankilassa - Ilja Janitskin



Ilja, Jessikka ja sielujen insinöörit


KGB kopitti Vilnan vihapuhujat



ILJA ja JUSTITIA


ILJA - takaa-ajettu


.

140713 Helsinki, Leikkipuisto Brahe.

Kuvaus Mikko Reijola 13.7.2014

Jumalaon1

22.6.2009 klo 9 Helsingin rautatietori Aleksis Kiven patsas, vastamielenosoitus Vapaa-ajattelijoiden kampanjaa vastaan.

Blogini on ja VKontakte-profiili

Marco Ensin

Terveisiä Aleksis Kiven patsaalta. Astuin portaat alas ja läksin pyrkimään katsomaan oletettua Puhdistus-mielenosoitusta...

Nämä kansakunnan toivot ensin estävät kulkemiseni yleisellä torilla, pysäyttävät, asettuvat eteen tientukkeeksi, käyvät käsiksi ja sitten kiusaavat poliisiparkoja väittämällä, että häiritsen heitä ja minut pitäisi poistaa :-)

Minkähän takia Marco Ensin -temppuryhmää kutsutaan Marcon Sirkukseksi ...

Kohti vapautta marssi 6 12 2019 itsenäisen Suomen asialla Kuvaaja Seppo Lehto v2

Kohti vapautta marssi 6.12.2019 itsenäisen Suomen asialla. Kuvaaja Seppo Lehto v2
Olemme lähestymässä koko ajan EU:ssa sortajamme miehittäjä-Ryssän sovjet-aikaa stalinin tulkintoineen siitä mitä saa sanoa
Eroon orwellismista, eroon stalinisteista, eroon kommareista, 6.12.2019 kulkue, Eläköön voitto, Nordic Resistance, SOO, Kuvaus Herran siunaus Seppo Lehto, eläköön Pohjolan kansat, Turvallinen Suomi takaisin, Kansalaistori Helsinki 6.12.2019

Maidanin jääkäreiden mielipide SKE:sta.

Jaajo kertoo kuinka Maidanin Jääkärit suhtautuvat SKE:n. Puhe pidetty Helsingissä 21.05.2018. Ryyppypaikkana Aleksis Kiven patsas.

J.V. Snellman in 2 Minuten: Einer der bedeutendsten Staatsmänner Finnlands

FINNLANDS KULTURGESCHICHTE KOMPAKT (Teil 5 - J.V. SNELLMAN): Anlässlich des 100. Geburtstags der Republik Finnland machen die Studierenden von Fennistik UniGreifswald die beliebten Kurzclips des Bildungskanals YLE OPPIMINEN allen Finnlandfreunden nun auch mit deutschen Untertiteln zugänglich.

Elias Lönnrotin patsas (KummaJuttu!)

Tämä on uudelleen muokattu versio vanhasta videosta. Blogijuttu:

Juho Niemisen runo: Asematunneli

Juho Nieminen esittää runonsa Asematunneli. Esiintymispaikka Aleksis Kiven patsas.

6.12.2019 Eläköön voitto Nordic Resistance Kuvaus Herran siunaus Seppo Lehto

Kohti vapautta marssin päätös 6.12.2019 itsenäisen Suomen asialla. Kuvaaja Seppo Lehto v1 Olemme lähestymässä koko ajan EU:ssa sortajamme miehittäjä-Ryssän sovjet-aikaa stalinin tulkintoineen siitä mitä saa sanoa
Voitto tai kuolema, Eroon orwellismista, eroon stalinisteista, eroon kommareista, 6.12.2019 kulkue, Eläköön voitto, Nordic Resistance, SOO, Kuvaus Herran siunaus Seppo Lehto, eläköön Pohjolan kansat, Turvallinen Suomi takaisin, Kansalaistori Helsinki 6.12.2019

6 12 2019 Eläköön voitto Nordic Resistance Kuvaus Herran siunaus Seppo Lehto

Odysseun harharetket, Suorasanaisesti kerrottuna, Homer, Äänikirja suomeksi, Finnish

Odysseun harharetket, Suorasanaisesti kerrottuna, Homer, Äänikirja suomeksi, Finnish

Odysseia (m.kreik. Ὀδύσσεια, ”Laulu Odysseuksesta”) on Homeroksen nimiin pantu muinaiskreikkalainen eeppinen runoelma, joka on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia teoksia. Se on kirjoitettu homeerisella kreikalla ja daktyylisessä heksametrissä, ja kertoo eepoksen nimihenkilön Odysseuksen seikkailuista ja harharetkistä paluumatkallaan kotiin Troijan sodasta.[1][2][3]

Eepoksen päähenkilö Odysseus on kreikkalaisessa mytologiassa Ithakan kuningas ja eräs tärkeimpiä Troijan sotaan osallistuneita kreikkalaisia sotapäälliköitä. Sota oli kestänyt kymmenen vuotta ja Odysseuksen kotimatka sen jälkeen toiset kymmenen vuotta. Näin Odysseus oli poissa kotoaan kaksikymmentä vuotta.[4] Odysseuksen poissa ollessa hänen vaimonsa Penelope ja poikansa Telemakhos joutuvat kotona Ithakalla taistelemaan Penelopea kilpaa puolisokseen kosiskelevia miehiä vastaan, sillä ei ole varmaa, onko Odysseus enää elossa.[1][2][3]

Yrittäessään päästä Troijasta kotiin Odysseus kohtaa monenmoisia vastoinkäymisiä, outoja kansoja ja vaarallisia hirviöitä. Hän menettää kaikki miehensä ja laivansa, mutta selviää lopulta kotiin, tapaa poikansa ja vaimonsa, ja surmaa kilpakosijat. Eepos kuvaa Odysseuksen vaiheita noin neljänkymmenen päivän ajalta, mutta kerronnassa tehdään lukuisia hyppäyksiä varhaisempiin tapahtumin ja kerrotaan kaikista niistä seikkailuista, joihin hän miehistöineen oli matkallaan joutunut.[1][2][3]

Odysseia on eräänlainen jatko-osa samoin Homeroksen nimiin laitettuun Ilias-eepokseen, joka kertoo eräistä Troijan sodan keskeisistä tapahtumista. Yhdessä Iliaan kanssa Odysseia on länsimaisen kirjallisuuden kulmakiviä ja se on Iliaan jälkeen antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden ja koko länsimaisen kirjallisuuden toiseksi vanhin teos.[5][6] Teoksen kautta termistä odysseia on tullut synonyymi eeppisille seikkailuille ja harharetkille.

Historia

Homeros. Osa Rafaelin freskoa Parnassos, 1510–1511. Apostolinen palatsi, Vatikaani.
Teoksen synty
Antiikin perimätiedon mukaan eeposparin Ilias ja Odysseia on luonut tai koonnut sokea kiertelevä runonlaulaja Homeros. Homeroksen historiallisuutta on kuitenkin usein epäilty; kyseessä saattaa todellisuudessa olla jonkinlainen nimimerkki. Mikäli Homeros oli historiallinen henkilö, hänen henkilöllisyytensä ja kotipaikkansa oli joka tapauksessa epävarma jo antiikin aikana.[1]

Odysseia on saanut nimensä sen päähenkilöstä, Odysseuksesta, joka on eepoksessa Ithakan saaren kuningas ja sankarihahmo. Odysseian, samoin kuin Iliaan, runous on syntynyt pitkän ajan kuluessa ja se perustuu kiertelevien runonlaulajien esityksiin ja hyvin vanhaan suulliseen lauluperinteeseen. Laulut kertovat mykeneläisestä ajasta, Kreikan pronssikautisesta kulttuurista, joka vallitsi noin vuosina 1600–1100 eaa. Odysseuksesta kertovat laulut liittyvät kertomukseen Troijan sodasta, jolla on mahdollisesti kytköksiä todellisiin historiallisiin tapahtumiin.[1][3][5][6]

Laulujen taustalla olevien mahdollisesti historiallisten tapahtumien ajoitusta on tutkittu myös tähtitieteen menetelmillä. Odysseiassa mainitaan, että juuri ennen Odysseuksen saapumista takaisin Ithakalle Venus näkyi juuri ennen auringonnousua. Samoin mainitaan, että kilpakosijoiden surmaamista edeltäneenä yönä oli uudenkuun aika. Merkittävimpänä eepoksen 20. laulussa mainitaan täydellinen auringonpimennys, joka tapahtui (luonnollisesti uudenkuun aikaan) sinä päivänä, kun kilpakosijat surmattiin. Lisäksi mainitaan yksityiskohtia Seulasten ja Karhunvartijan sijainnista. Tähtitieteilijät ovat ajoittaneet tällaisen auringonpimennyksen tapahtuneeksi 16. huhtikuuta 1178 eaa. Tällöin Troijan sota olisi päättynyt Troijan tuhoon kymmenen vuotta aiemmin, noin vuonna 1188 eaa. Tällainen ajoitus täsmää hämmästyttävän hyvin yhteen arkeologisten löydösten kanssa; tutkijoille on kuitenkin epäselvää, miten näin täsmälliset yksityiskohdat olisivat voineet säilyä suullisessa perimätiedossa satoja vuosia.[8][3]

Myyttiseksi muuttuneesta menneisyydestä kertoneet, perinteisesti laulettuina esitetyt runot kirjoitettiin ylös joskus vuosien 750 ja 650 eaa. välisenä aikana, pian sen jälkeen kun kreikkalaiset olivat omaksuneet kreikkalaisen kirjaimiston. Tuolloin mahdollisesti katsottiin tarpeelliseksi saattaa eepokset pysyvään kirjalliseen muotoon; tällöin tarkoituksena on saattanut olla esimerkiksi yhteisöllisen identiteetin vahvistaminen. Homeroksen osuus teoksen synnyssä on voinut olla se, että hän on yksinkertaisesti koonnut suullisen perimätiedon eepoksiksi kirjalliseen muotoon, tai runonlaulajana itse luonut perinteisestä runoaineistosta nykyiset eepokset.

literature, public domain, audible, kindle, full, free, complete, booktube, amazon, book town, ebook, audiobook, audio books, reading, best, 6559914, audiobooks on youtube

#HelsinkiCalling: Panu Huuhtanen raivostuu anarkisteille (v2)

Su 15.7.2018, Senaatintori, Helsinki

Uotinen goes Kekkonen Tamminiemessä 5.3.-26.3.2020

Compañía Kaari & Roni Martinin 5.3.2020 ensi-iltansa saava teos Uotinen Goes Kekkonen tarjoaa vaihtoehtoisen kokemuksen Tamminiemen museossa. Kekkosen roolin tulkitsee Jorma Uotinen. Muissa rooleissa nähdään Atro Kahiluoto, Kaari Martin ja Roni Martin. Teos tuotetaan yhteistyössä Suomen kansallismuseon kanssa.

Uotinen Goes Kekkonen tutkii muun muassa sitä, miten henkilökultti syntyy. Monikerroksisesti rakkauden teeman ympärille rakentuvassa teoksessa Kekkosen haamu ei ole valmis päästämään irti vallan kahvasta vieläkään.

Lue lisää:

Kuolema

Suvi Valkonen -Victims Deluxe (Live Spoken Word Poetry)

LIVE performance of spoken word poem 'Victims Deluxe' by Suvi Yavis Valkonen (Helsinki Poetry Connection) at Kuudes Linja 2009, Helsinki, Finland

Suvi Valkonen -Let's Get Personal (Live Spoken Word Poetry)

LIVE performance of spoken word poem 'Let's Get Personal' by Suvi Yavis Valkonen (Helsinki Poetry Connection) at Kuudes Linja 2009, Helsinki, Finland

Herodotoksen historia teos III-VI, osa 1, Herodotus, Äänikirja suomeksi, Finnish

Herodotoksen historia teos III-VI, osa 1, Herodotus, Äänikirja suomeksi, Finnish

Osa 1:
Osa 2:

Herodotos (m.kreik. Ἡρόδοτος, noin 485 eaa. – noin 420 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historiankirjoittaja. Hän syntyi Vähän-Aasian Halikarnassoksessa (nykyisin Bodrum Turkissa). Se oli kreikkalainen kaupunki, mutta Herodotoksen aikaan Persian hallinnassa. Hän matkaili paljon mutta ilmeisesti asettui lopulta Ateenaan. Herodotosta pidetään kreikkalaisen historiankirjoituksen isänä. Hän oli ensimmäinen, joka kirjoitti historiasta muuten kuin eepos- tai kronikkamuodossa, ja lisäksi hän oli tiettävästi ensimmäinen historiankirjoittaja, joka pyrki selittämään historiallisia tapahtumia esittäen erilaisia versioita ja vertaillen näiden tapahtumien todenperäisyyttä. Hän matkusti paljon ja kuunteli ihmisten tarinoita, joiden avulla hän kirjoitti sitten historiaa. Herodotosta toisaalta syytettiin jo antiikissa liiasta ateenalaismyönteisyydestä, eikä hänen historiankirjoitustaan voida pitää täysin objektiivisena.

Herodotos sai jo vanhalla ajalla historian isän kunnianimen. Toisaalta hänen arvostelijansa ovat lähes yhtä kauan nimittäneet häntä valheiden isäksi. Esimerkiksi Plutarkhos piti häntä valehtelijana.

Herodotoksen Historiateos käsittelee Vähän-Aasian ja Kreikan välisiä ristiriitoja, jotka puhkeavat persialaissodiksi. Hän aloittaa teoksen Kroisoksen ja Kyyroksen valtaannoususta noin vuonna 560 eaa. ja lopettaa teoksen persialaissotien loppuun vuoteen 479 eaa. Teos jakaantuu yhdeksään kirjaan. Ensimmäinen käsittelee muun muassa Kreikan ja Lyydian historiaa ennen Kyyroksen aikaa, jolloin Persia äkillisesti nousi suurvallaksi. Toinen kirja käsittelee Egyptiä, sen maantiedettä, tapoja ja historiaa. Egypti oli Persian ekspansion seuraava kohde. Kyyroksen poika Kambyses oli tuon ekspansion johtaja. Kolmannessa kirjassa jatketaan Kambyseen vallanpidon kuvaamista ja kerrotaan muun muassa hänen epäonnistuneesta yrityksestään valloittaa Etiopia. Kirjassa kerrotaan myös häntä seuranneesta Persian kuninkaasta Dareios I:stä. Neljäs kirja kuvaa Dareioksen epäonnistunutta yritystä nujertaa skyytit. Siinä kerrotaan myös Persian ekspansiosta Pohjois-Afrikkaan. Viidennessä kirjassa jatketaan kertomalla Persian laajentumisesta Pohjois-Kreikkaan ja Etelä-Balkanille. Jälleen kerrotaan myös epäonnistumisista, esimerkiksi joonialaisten kreikkalaisten yrityksestä vapautua persialaisten ylivallasta. Kuudennesta kirjasta yhdeksänteen kirjaan Herodotos kirjoittaa persialaisten kostosta kreikkalaisille, jotka olivat puuttuneet Persian imperiumin asioihin. Muun muassa Marathonin taistelu vuonna 490 eaa. niin kuin Thermopylain ja Salamiin taistelut on kuvattu näissä kirjoissa. Teos päättyy Plataiain taisteluun vuonna 479 eaa., johon Persian yritys Kreikan valloittamiseksi päättyi lopullisesti.

Teoksen sisältö ja arviointia

Ennallistus Herodotoksen oikumenen eli asutun maailman kartasta noin vuodelta 450 eaa.
Herodotoksen teos tarjoaa runsaasti tietoa hänen aikansa maailmankuvasta ja tietämyksen tilasta, mutta hän esittää monesta asiasta myös omia arvelujaan.

Herodotos mainitsee esimerkiksi, että Niilin vuotuisten tulvien selitettiin yleisesti johtuvan lumen sulamisesta joen lähteillä, kaukana etelässä, mutta hän itse väitti tätä selitystä mahdottomana, koska hänen mukaansa Afrikassa, tunnetun maailman kuumimmassa osassa, ei voinut olla lunta. Tämän vuoksi hän esittikin niille oman selityksensä, jonka mukaan ne johtuvat autiomaan tuulista ja auringon liikkeestä.[2]. Herodotos kertoo myös foinikialaisten meren­kulkijoiden purjehtineen Afrikan ympäri Egyptin faarao Neko II:n toimeksi­annosta, mutta ei uskonut väitteisiin, jonka mukaan he olisivat nähneet auringon oikealla puolellaan (siis pohjoisessa) kulkiessaan Afrikan etelä­kärjen ohi idästä länteen. Eteläiselle pallon­puoliskolle aurinko kuitenkin todella paistaa pohjois­suunnasta, minkä vuoksi juuri tätä mainintaa on pidetty todisteena siitä, että matka on todella tehty.

Herodotoksen maininnat Intiasta ovat vanhimpia ulkopuolisten kertomuksia intialaisesta kulttuurista.[3] Herodotoksen mukaan maa on autio Intiasta itään, kunnes loppuu mereen.

1800-luvun lopulta lähtien tehdyt tutkimukset ovat vahvistaneet Herodotoksen väitteitä oikeiksi. Hänen kuvaustaan Skyytiassa sijainneesta Gelonuksen kaupungista, joka oli tuhansia kertoja Troijaa suurempi, ei pidetty uskottavana ennen kuin se löydettiin vuonna 1975. Arkeologiset tutkimukset Egyptin Herakleionissa ja Naukratiksen steelen löytyminen ovat myös vahvistaneet, että tämä kaupunki todella perustettiin Egyptin uuden valtakunnan aikana, mitä aikaisemmin ei pidetty uskottavana.

literature, public domain, audible, kindle, full, free, complete, booktube, amazon, book town, ebook, audiobook, audio books, reading, best, 6559914, audiobooks on youtube