Savon Jääkärit äkseeraavat Mikkelin torilla 18.07. 2017
Kooste Mikkelin Jalkaväkimuseon järjestämästä äkseerausnäytöksestä Mikkelin torilla 18.07. 2017.
Asujen malli Porrassalmen taistelun ajoilta vuodelta 1789.
Kersantti: Jani Grönlund
Rumpali: Pertti Ukkonen
Lippumies: Tiitus Keijonen
Savon Jääkärit: Markus Kousa, Aleksi Markonsalo, Tino Skarp
Kuvaus ja editointi : Kari Nuolinko
Mikkelin Harraste-elokuvaajat ry
OSAO - sähköasennuslajin Skills-karsinta
Oulun seudun ammattiopisto OSAO on aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa SM-, EM- ja MM-tasoilla. Kilpailutoiminnalla kehitämme koulutustamme paremmaksi. Samalla pääsemme vertaamaan koulutuksemme tasoa muihin oppilaitoksiin Suomessa ja ulkomailla. OSAO on ollut useana vuotena Suomen paras Taitaja-oppilaitos mitalisijoilla mitattuna. Kansainvälisissä kisoissa Suomen maajoukkue ja OSAOn opiskelijat ovat menestyneet hyvin.
28.-29.1.2014 järjestettiin OSAOn Haukiputaan yksikössä sähköasennuslajin karsintakilpailu, josta kaksi Suomen parasta sähköasennusalan taitajaa jatkaa valmennettaviksi lajin EM- ja MM-kilpailuihin Ranskaan ja Brasiliaan. Mukana kisaamassa olivat Olli-Pekka Hirsso OSAOn Haukiputaan yksiköstä, Aki Ahola OSAOn Kaukovainion tekniikan yksiköstä ja Tommi Kärkkäinen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä. Karsinnasta valmennettaviksi jatkavat WorldSkills Sao Pauloon Brasiliaan Olli-Pekka Hirsso, OSAO ja EuroSkills Lilleen Ranskaan Tommi Kärkkäinen, PKKY.
Oulun seudun ammattiopisto OSAO on monialainen ammattiopisto, jossa opiskelee 11 300 nuorta ja aikuista. OSAOssa voit opiskella Kempeleessä, Limingassa, Oulussa, Muhoksella, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella.
Oulu Vocational College OSAO actively participates in national, European and global skills competitions. The competitions help us to improve our education. At the same time, we can compare the level of education with the other vocational institutes in Finland and abroad. Oulu Vocational College has been the best vocational college in Finland when measured by the number of medals. In the international competitions, the Finnish team and the OSAO students have fared well.
On the 28th – 29th January 2014, the qualification session for Electrical Installations was held at the Haukipudas Unit. The best two continued to the EuroSkills and WorldSkills competitions.
Oulu Vocational College OSAO is a multi-disciplinary vocational institution and one of the biggest vocational schools in Finland. Over 11,300 youth and adults study in the College. We offer versatile studies altogether in 10 units in Oulu area and the northeast part of Oulu province.
Pekka Kivelä haastattelee Jussi Salomäkeä, metsänomistajaa Padasjoelta
20-vuotias Suomen Metsäsäätiö on myöntänyt apurahoja metsäelinkeinon edunvalvontaan 30 miljoonalla eurolla. Raha on tullut puukaupan osapuolilta.
Perjantaina Mäntän Klubilla 20 vuoden historiaansa juhlineen Suomen Metsäsäätiöntoiminnanjohtaja Liisa Mäkijärvi korostaa vapaaehtoisuuden merkitystä Metsäsäätiön toiminnassa. ”Siihen päätettiin uskoa alusta alkaen”, sanoo Mäkijärvi, joka on syntyisin Orivedeltä ja pitää pohjoishämäläistä metsää sielunmaisemanaan.
Tämä ja paljon muuta tulee esille Radio Autereen jutussa, jossa erikoistoimittajamme kyseli Serlachius-museolla ja Klubilla metsänomistajien ja metsäammattilaisia tuntoja puukaupan tämän hetken tilanteeseen ja vähän muutakin.
Klubilla iltajuhlan juontaja, Uutisvuodon tv-ankkuri Baba Lybeck harmitteli, ettei voinut kiireiltään jäädä Mänttään yksi, mutta lupasi tulla uudelleen.
Tavoitteeksi Metsäsäätiötä perustettaessa asetettiin, että säätiölle kerättävä vapaaehtoinen meneikinedistämismaksu maksetaan joka toisesta perhemetsissä tehtävästä puukaupasta. Siihen ei ole päästy, vaan osuus on jäänyt alle 40 prosentin.
Innokkaita maksajia ovat olleet lappilaiset, jotka ovat nähneet säätiön toiminnan hyödyllisyyden kenties konkreettisimmin Ylä-Lapin metsäkiistojen yhteydessä. Myös suuret metsämaakunnat, kuten Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Keski-Suomi ovat osallistuneet rahoitukseen aktiivisesti.
Säätiölle kertynyt rahasumma on ollut tasainen 1,8–2 miljoonaa euroa vuodessa, vaikka metsäalalla on nähty nousua ja laskua. Esimerkiksi puukaupan suhdanteet eivät vaikuta maksukertymään suoraan, koska maksu tilitetään vasta loppumaksun yhteydessä ja se voi tapahtua hyvin nopeasti mutta myös kolmekin vuotta puukaupan jälkeen.
Metsäsäätiö ei vähentänyt toimintaansa hetkeksikään edes metsäsektorin synkimpinä vuosina.
”Olemme melkein joka vuosi jakaneet 1,4–1,5 miljoonaa euroa paria kertaa lukuun ottamatta, jolloin olemme jakaneet enemmän”, sanoo Mäkijärvi. Metsäsäätiö toimii ainoastaan muiden tahojen rahoittajana, se itse ei järjestä mitään toimintaa.
Niinpä sovittiin, että puun myyjä eli metsänomistaja saa päättää, maksaako hän menekinedistämismaksun Metsäsäätiölle. Puun ostajat eli teollisuus taas lupasi, että jos puun myyjä antaa, ostaja antaa saman verran.
Näin taattiin, että puukaupan osapuolet rahoittavat säätiötä yhtä suurin osuuksin, kumpikin 0,2 prosentilla puukaupan arvosta. Metsähallitus sitoutui maksamaan hankintahintaa vastaavan 0,1 prosentin maksun kaikista kaupoistaan. Samoin teki Metsähallitukselta puuta ostava teollisuus.
Mäkijärven mukaan säätiön rahoituskohteet ovat pysyneet hyvin samankaltaisina koko ajan: puurakentamista ja siihen liittyvien puutuotteiden valmistusta tukeva viestintä, metsäalan kouluyhteistyö sekä päättäjä- ja vaikuttajaviestintä, yleinen metsäviestintä sekä metsäelinkeinojen sosiaalinen ja taloudellinen tutkimus.
Uutena rahoituskohteena on tullut mukaan puupohjaisten, uuden metsäbiotalouden tuotteiden menekkiä tukeva viestintä.
”Olisiko meillä tällaista työtä puurakentamisen puolesta, olisiko jokavuotista koululaisille suunnattua, kohta miljoonan osanottajan Metsävisaa, olisiko 1100 osanottajan Päättäjien Metsäakatemiaa”, kysyy Mäkijärvi ja muistuttaa. Metsäsäätiön puolentoista miljoonan potti on jaettu metsäalalle myös sen kaikkein synkimpinä vuosina 2010-luvun päättymisen tienoilla. ”Moni mietti silloin, kuka on se viimeinen, joka sammuttaa valot.
Metsäsäätiö ei vähentänyt toimintaansa hetkeksikään, mikä on tietenkin ennen kaikkea metsänomistajien ja heitä kannustaneiden teollisuuden puunostajien suurenmoinen ansio”, Mäkijärvi sanoo.
Kalevankankaan koulu ja uusi aika-arkkitehtuuri - Vesa Raasumaa
Vesa Raasumaa (KT rehtori, Kalevankankaan koulu) puhuu aiheesta Kalevankankaan koulu ja uusi aika-arkkitehtuuri Otavan Opiston pajassa 17.2.2012